Mitä johtoryhmät haluavat tekoälyltä strategiatyössä

Miten aineisto kerättiin

Kahdeksan johtajaa suomalaisista yrityksistä osallistui lyhyeen tekoälyhaastatteluun 3.9.2026 järjestettyä NAG Executive Forumia edeltävinä viikkoina. Haastattelut tehtiin Insight Bridgellä, NAG:n tekoälyalustalla strategian jalkautukseen. Joukossa oli kolme toimitusjohtajaa (CEO), kaksi talousjohtajaa (CFO), managing director, strategia- ja transformaatiojohtaja sekä henkilöstöjohtaja (CHRO).

Johtajat kertoivat, miten heidän yrityksensä käyttävät tekoälyä strategiatyössä nykyään, mitä se on muuttanut, mikä on heidän suurin esteensä ja mitä he toivovat seuraavaksi. St. Gallenin yliopiston professori Tomi Laamanen jäsensi vastaukset strategiaprosessin kuuteen vaiheeseen (luotaus, tulkinta, haastaminen, päätös, jalkautus ja oppiminen) ja esitteli tulokset pääpuheenvuorossaan. Otos on pieni, joten luvut ovat suuntaa antavia eivätkä tilastollisesti edustavia.

1. Tekoäly on strategiaprosessin alkupäässä

Useimmat yritykset käyttävät tekoälyä siellä, mistä strategiatyö alkaa: markkinoiden, megatrendien ja sääntelyn seurannassa sekä tiedon tiivistämisessä. Neljä kahdeksasta käyttää sitä myös oman ajattelunsa haastamiseen skenaarioiden, vaihtoehtojen iteroinnin ja ristiintarkistusten avulla. Vain yksi käyttää tekoälyä päätösvaiheessa, ja silloinkin ainoastaan nopeuttamaan sitä. Yksikään yritys ei vielä sulje kehää päätöksestä sen lopputulokseen ja edelleen seuraavaan päätökseen.

2. Monelle nopeutta, harvalle muuttunut päätös

Kuusi kahdeksasta kertoo osoitetuista hyödyistä analyysityössä: sama analyysi lyhyemmässä ajassa, enemmän lähtötietoja ilman suurempaa tiimiä tai aiempi ja syvällisempi valmistautuminen strategiakeskusteluihin. Vain yksi pystyi osoittamaan tekoälyn tuottaman oivalluksen, joka johti konkreettiseen strategiseen ratkaisuun. Asiakasdatasta paljastui asiakasryhmiä, joita ei ollut aiemmin tunnistettu, ja yritys vastasi tähän strategiassaan uudella avainasiakasmallilla.

”Todennäköisesti päätyisimme samaan ratkaisuun, ilman tekoälyä vain hitaammin.”

Professori Laamanen ehdotti yksinkertaista testiä, jonka voi tehdä jokaiselle tekoälyn käyttötavalle: mitä olisimme päättäneet ilman sitä? Jos vastaus on ”saman, viikkoa myöhemmin”, tekoäly on tuonut tehokkuutta. Jos vastaus on ”jotain, mitä emme olisi osanneet nähdä”, se on tuonut strategiaa.

3. Este on valmiuksissa, ei teknologiassa

Kuusi kahdeksasta nimesi suurimmaksi esteeksi valmiuksien puutteen, eikä yksikään työkaluja. Lisäksi este muuttuu, kun tekoälyn käyttö kypsyy. Alkuvaiheessa olevat yritykset mainitsevat osaamisen, resurssit ja tottumukset, eli kyse on koulutushaasteesta. Käyttöään laajentavat yritykset mainitsevat yrityskohtaisen kontekstin, luottamuksen tekoälyn tuotoksiin ja työtavat, eli kyse on organisaatiosuunnittelun haasteesta, jota yksikään ohjelmistotoimittaja ei voi ratkaista niiden puolesta. Pisimmällä oleva vastaaja nimesi enää yhden esteen: mielikuvituksen eli kyvyn kuvitella, mihin kaikkeen tekoälyä voisi käyttää.

4. Johtajat haluavat haastajan, eivät päättäjää

Kun johtajilta kysyttiin, mitä he haluavat seuraavaksi, kuusi kahdeksasta toivoi tekoälystä haastajaa, sparrauskumppania tai skenaariomoottoria. Yksikään ei halunnut tekoälyn tekevän päätöstä. Verbit ovat muuttumassa: nyt tekoälyllä tiivistetään, haetaan tietoa ja nopeutetaan työtä; jatkossa johtajat haluavat sen haastavan, sparraavan, simuloivan ja löytävän riskejä perinteisen riskikartan ulkopuolelta.

Mitä tutkimus sanoo

Pääpuheenvuorossaan professori Laamanen peilasi havaintoja vertaisarvioituihin koetutkimuksiin ja yritysesimerkkeihin. Esiin nousi kolme opetusta:

• Tekoäly voi tehdä vääristä vastauksista vakuuttavampia. Ennalta rekisteröidyssä kokeessa, johon osallistui 758 BCG:n konsulttia, GPT-4:ää käyttäneiden työ arvioitiin mallin osaamisalueelle osuvissa tehtävissä laadultaan yli 30 prosenttia paremmaksi. Strategiaongelmassa, joka oli mallin osaamisen ulkopuolella, oikeiden vastausten osuus laski 84,5 prosentista ilman tekoälyä 70,6 prosenttiin tekoälyn kanssa, ja väärät vastaukset vaikuttivat johdonmukaisemmilta. (Dell’Acqua ym., ”Navigating the Jagged Technological Frontier”, Organization Science.)
• Tekoäly laajentaa vaihtoehtoja, mutta voi heikentää valintaa. Kenttäkokeessa, johon osallistui 776 Procter & Gamblen asiantuntijaa, tekoälyä käyttäneet yksilöt yltivät samaan laatuun kuin kahden hengen tiimit ilman tekoälyä. Silti tekoälyn käyttäjät valitsivat oman parhaan ideansa noin 37 prosentissa tapauksista, kun ilman tekoälyä työskennelleillä tiimeillä osuus oli noin 50 prosenttia. (Dell’Acqua ym., ”The Cybernetic Teammate”, Organization Science.)
• Peruuttamattomat sitoumukset vaativat rajoja. Zillow’n algoritmeihin perustuva asuntojen ostoliiketoiminta kirjasi vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä varastostaan 304 miljoonan dollarin alaskirjaukset, ennen kuin liiketoiminta lopetettiin. Ennustevirhettä voimistivat ostojen tahti, remonttikapasiteetti ja sitoutuneen pääoman määrä. (Zillow Group, SEC-ilmoitukset, marraskuu 2021.)

Viisi periaatetta tekoälyn käyttöön strategiaprosessissa

Professori Laamanen päätti puheenvuoronsa viiteen suunnitteluperiaatteeseen:

1. Ensin faktapohja, sitten generointi. Kytke tekoäly omaan aineistoon, jota kenelläkään muulla ei ole.
2. Tekoäly laajentaa, ihminen valitsee. Yhdistä useita tekoälyn arvioita ja jätä lopullinen valinta ihmiselle.
3. Testaa tehtäväkohtaisesti, epäile hiottua pintaa. Se, missä tekoäly on hyvä, vaihtelee tehtävästä toiseen, joten tarkista sen työ riippumattomasti.
4. Suhteuta autonomia peruutettavuuteen. Mitä vaikeammin peruttava sitoumus, sitä enemmän tekoälyn pitäisi haastaa ja sitä vähemmän päättää.
5. Rakenna reagointikykyinen organisaatio. Rutiinit, edelläkävijät, lyhyet suunnittelusyklit ja jatkuvat arvioinnit.

Hänen ehdottamansa aloitus mahtuu 90 päivään: valitse yksi merkittävä päätös, määrittele, mitä ”parempi” tarkoittaa nopeuden lisäksi, kytke tekoäly olennaiseen aineistoon, sovi arvioinnit, tekoälyn rooli ja ehdottomat rajat, ja kirjaa päätös, jotta lopputuloksesta voi oppia.

Mihin Insight Bridge sopii

Koko foorumin läpi kulki yksi teema: yrityksen oma henkilöstö on alihyödynnetty näkemysten lähde sekä strategiatyössä että strategian jalkautuksessa. Insight Bridge, jolla NAG teki foorumin ennakkohaastattelut, on väline henkilöstön laajaan kuulemiseen: tekoälyn käymät keskustelut koko organisaation kanssa yhtä aikaa, kyselyn nopeudella ja haastattelun syvyydellä. Jokainen havainto on jäljitettävissä siihen, mitä osallistujat todella sanoivat.